Yleinen kiitos voi olla lämmin ja vilpitön. Sen rinnalla yksi tarkka havainto voi tehdä arvostuksen vielä ymmärrettävämmäksi.
Mitä toinen teki? Mitä se mahdollisti? Kun kiitos vastaa näihin kysymyksiin, vastaanottaja saa tietää, mikä hänen panoksessaan todella huomattiin.
Myös taustalla tehty työ tarvitsee sanoja
Näkyvä lopputulos saa usein huomion. Sen taustalla voi olla ennakointia, huolellista valmistelua tai väärinymmärryksen selvittämistä ennen kuin siitä syntyy ongelma.
Tällaisen työn merkitys voi näkyä siinä, että yhteistyö sujuu. Siksi sitä on myös helppo pitää itsestään selvänä.
Kiitos voi esimerkiksi kuulua näin: ”Kun kokosit vaihtoehtojen vaikutukset etukäteen, päätöksestä tuli selkeämpi.” Tai: ”Kysymyksesi toi keskusteluun näkökulman, joka olisi muuten puuttunut.” Nämä ovat esimerkkejä kiitoksesta, jossa teko ja vaikutus liittyvät toisiinsa.
Arvostus ei ole uusi tehtävänanto
Kiitoksella voidaan myös huomaamatta lukita ihminen rooliin. Jos joku nimetään aina tilanteen pelastajaksi, hänen saatetaan odottaa jatkossakin kantavan kohtuuttoman suuren vastuun.
Minusta hyvä kiitos tunnistaa tehdyn työn ilman tällaista ehtoa. Arvostuksen rinnalla voidaan myös tarkistaa, oliko työnjako reilu ja tarvitseeko seuraava kerta erilaiset järjestelyt.
Täsmällisyys ei tarkoita mahtipontisuutta. Lyhyt, oikeaan tekoon osuva lause voi riittää. Myös kiitoksen esittämisen tapa kannattaa sovittaa vastaanottajalle: kaikki eivät kaipaa julkista huomionosoitusta.
Pidän olennaisena, että kiitos perustuu havaintoon. Silloin se ei jää kohteliaisuudeksi, vaan tekee ihmisen vaikutuksen näkyväksi.
