Tehtävä annetaan toiselle ja lopputuloksesta sovitaan. Sitten toteutus alkaa eri kohdasta kuin tehtävän antaja odotti. Ero voi herättää kysymyksiä, vaikka mitään sovittua ei olisi rikottu.
Minusta tässä on hyödyllistä erottaa kaksi huolta: onko lopputulos vaarassa vai onko etenemistapa vain vieras?
Vieras ei automaattisesti ole väärä
Oman toimintatapansa ihminen tuntee sisältäpäin. Toisen tekemisestä näkyy usein vain osa. Siksi suunnitelman kysyminen voi auttaa enemmän kuin välitön korjaaminen.
Kuvitellaan kaksi toimivaa tapaa valmistella sama asia. Molemmat täyttävät laatuvaatimukset, mutta vaiheiden järjestys on erilainen. Tällöin yhden mallin pakottaminen ei välttämättä paranna tulosta.
Turvallisuuteen, lainsäädäntöön tai sovittuun laatuun liittyvät ehdot ovat eri asia. Niistä pitää sopia ja niiden toteutumista seurata.
Sovittu seuranta antaa rauhaa
Vastuun luovuttaminen toimii paremmin, kun tavoite, päätösvalta ja tarkistuskohdat ovat selviä. Silloin tekijän ei tarvitse perustella jokaista pientä poikkeamaa toisen mallista.
Tukea voi tarjota kysymällä, mitä tarvitaan. Näin apu vastaa tilanteeseen ja vastuu pysyy siellä, minne se sovittiin.
Ajattelen, että luottamuksen yksi käytännön muoto on iloita toimivasta ratkaisusta, vaikka se syntyi eri tavalla kuin itse olisi suunnitellut. Yhteinen tekeminen saa tuottaa muutakin kuin kopioita yhdestä tavasta.
