Epäonnistumisen jälkeen on luontevaa kysyä, mitä tapahtui. Onnistumisen jälkeen vastaus näyttää valmiilta: näin tämä kannattaa tehdä. Hyvä tulos ei kuitenkaan yksin kerro, mikä sen sai aikaan.
Minusta onnistuminen ansaitsee sekä juhlan että uteliaisuuden. Niiden ei tarvitse tapahtua samassa hetkessä.
Mikä auttoi juuri tässä?
Kuvitellaan hyvin onnistunut yhteinen hanke. Sen jälkeen voidaan kysyä, mikä selkeytti tekemistä, missä yhteistyö toimi ja mikä yllätti myönteisesti. Myös muiden vähemmän näkyvä työ ansaitsee tulla tunnistetuksi.
Vastaus voi olla pieni: oikea keskustelu ajoissa, selkeä päätös tai vastuu, jonka kaikki ymmärsivät samalla tavalla. Tällaisen havainnon tunnistaminen antaa seuraavalle toteutukselle käyttökelpoista tietoa.
Jos tulos taas edellytti poikkeuksellisia olosuhteita, niitä ei kannata pitää automaattisesti toistettavina.
Hyvä tapa saa kehittyä
Aiempi onnistuminen on arvokasta kokemusta. Se ei silti anna yhdelle toimintatavalle ikuista asemaa. Tehtävä, ihmiset ja ympäristö voivat muuttua.
Siksi voi kysyä, mikä vanhassa tavassa on edelleen olennaista ja mikä tarvitsee uuden muodon. Tarkistaminen ei vähennä aiemman työn arvoa.
Ajattelen, että uteliaisuus auttaa muuttamaan saavutuksen oppimiseksi. Kun ymmärretään paremmin, miksi jokin toimi, onnistumisen varaan voi rakentaa muutakin kuin saman kaavan toistamista.
